EWWEE
CIRCCU
Kävelin kohti kenneli Dog Paradisea. Minulla oli edessä päivä, koirien keskellä, tietysti! Siitä tulisi todennäköisesti hyvin hauska. Näin edessäni kennelin portin. Avasin portin ja livahdin siitä sisälle. Linda juoksi minua vastaan. Rapsuttelin sitä hetken ja menin sisälle pääärakennukseen.
Istuin autossa. Olin kerrankin saanut kyydin kenneliin. Suunnittelin mielessäni päivän ohjelmaa. Esin käytän Lindan ulkona, sitten harjaan sen, pidän taukoa ja syön, menen taas käyttämään sen ulkona jne. Samassa näinkin kennelin. Kiitin kyydistä ja hyppäsin ulos autosta. Linda oli tullut minua portille vastaan. Pussasin sen nenää ja löhdin etsimään sen hihnaa. Hetken etsinnän jälkee, löysin hihanan ja pujotin pannan Lindan päähän. Kävelimme noin 5km. lenkin, minkä jälkeen palasin kennelille. Otin täydellisestä harjalaatikostani harjan, ja aloin harjaamaaan Lindaa. Noin tunnin päästä, Linda kiilsi puhtautta ja minä huokasin helpotuksesta. Se oli ollut rankkaa. Menin syömään eväät. Minulla oli kolme suurta kerrosvoileipää. Hotkaisin ne ja menin taas tarhalle. Käytin Lindan taas lenkillä, tällä kertaa vain 2km. Sanoin Lindalle heipat ja lähdin kävelemään kotiin.
Pääsin vasta myöhään kennelille. Koulua oli ollut 8.00-16-00. Siten olin mennyt bussilla kotiin, ja tehnyt läksyt. sitten, kun kello oli 17.00, pääsin viimein lähtemään kennelille. Kun tulin kennelille, Rapsutelin Lindaa todella kauan, minkä jälkeen käytin sen lenkillä. Lenkistä tuli vain 1 ½ km. pitkä. Harmi. Silittelin Lindaa ja lähdin kotiin. Kävellessäni kotiin, mietin seuraavan päivän tapahtumia, sekä sitä, että oli vapaapäivä...
Hohhoijaa! Ei ole mukavaa rämpiä metsän läpi kun kävelytie on tukossa! En olisi lähtenytkän, ellei ajatus Lindasta houkuttelisi minua eteenpäin. Murr... Kävelin koiratarhaan takakautta. En tiedä miksi... Vihelsin pitkän, matalen vihellyksen, joka tiesin Lindan tunnistavan. Ja Linda tuli luokseni! Jee! Huomasin, että Lindan karva oli aivan takussa. Eikun harjaamaan! Ongin karstan, jolla selvitin takut. Sitten etsin käsiini Lindan pannan, jonka Katy oli (taas!) hukannut. Pujotin pannan Lindan päähän, ja menin lenkille. Lenkillä ajattelin asioita, kuten sitä, että jos en olisi mennyt Rukalle laskettelemaan, en olisi joutunut rampimään metsän läpi kennelille. Mutta pitähän minun muutakin tehdä kuin ola kennelillä. Huoh! Esimerkiksi käydä koulua, joka muuten alkaa taas ylihuomenna... Yäk! Ylihuomenna on Saksaa, Englantia, äidinkieltä, matematiikkaa, musiikkia ja kuvataidetta. Kauhein noista on matikka! Neliöjuuria! Kuka niitä nyt kestää? Olin huomaamattani ohitanut kyltin, kenneli Dog Paradise, 5 km. Huomasin sen vasta, kun Linda alkoi vetämään kotiinpäin. Siitä tuli sitten 11 km. lenkki! Päästin Lindan takaisin tarhaan ja lähdin kotiin...
Haukottelen. Tylsää... Onhan se mukavaa nähdä taas Linda. En minä tänne muuten tulisikaan. Minulla on rankka päivä takana. Miten jaksan vielä hoitaa Lindan? En tiedä. Pakko vain jaksaa! Kuulen haukuntaa. Linda juoksee minua vastaan! - Linda, oletko sinä karannut? Tuhma tyttö! torun sitä. Se vain heiluttaa minulle iloisesti häntäänsä. Käsken sitä seuraamaan ja kävelen kennelille. En katso tarpeelliseksi käyttää sitä, onhan se tehnyt 1½ km. lenkin. Se ei myöskään ole takkuinen, joten sitä ei tarvitse harjata! Mitä minä sitten teen? En mitään! Rapsuttelen Lindaa ja vain vietän aikaa sen kanssa. Näin menettelemme koko päivän, kunnes huomaan, että on aika lähteä kotiin.
Tunsin märän nuolaisun poskellani. Olin nukahtanut! Nukuin Lindan tarhassa. Olin jo käyttänyt sen lenkillä, ruokkinut sen ja harjannut sen. Se oli tänään ollut aika väsynyt.